perjantai 29. heinäkuuta 2016

The Grand Opening

Eikös kaikki blogit aloiteta sillä että kuka minä olen? Toisaalta tämä blogi on meidän joten tulette kuulemaan muutaman sanan myös rakkaasta ystävästäni Hannasta.

Hei, olen Iina 25-vuotias mimmi Järvenpäästä. En suostu enää täyttämään enempää, vaikka kalenterissa seuraava syntymäpäivä on merkitty alle kuukauden päähän. Koti on tällä hetkellä Järvenpäässä vaikkakin elämä pyörii pitkälti pääkaupunkiseudulla. Arkipäivät kuluvat ilmastoidussa konttorissa mutta vapaalla suuntaan auton keulan mieluiten tallille heinän ja hevosten keskelle. Aiheesta saadaan varmasti lukea tässäkin blogissa. ;)




Hanna on mun bff. (tai yksi niistä.) Tiemme kohtasivat työn merkeissä syksyllä 2015. Mun ensimmäinen ajatus Hannasta oli että "kuka tuo luulee olevansa" mutta hyvin nopeasti tajusin että Hanna on yksi maailman siisteimmistä tyypeistä. Meidän ajatusmaailmat kohtasivat heti ja eikä aikaakaan kun itkettiin yhdessä töissä ihmissuhdemurheita, tanssittiin aamuun asti Helsingin yössä tai vaikka hikoiltiin salilla. Ei ole mitään asiaa mitä Hannalle ei voisi kertoa. Hanna jaksaa aina kuunnella, kannustaa, tsempata ja vakuuttaa että kaikki järjestyy. Yksi empaattisimmista ihmisistä joita olen koskaan tavannut. Hanna osaa myös läksyttää mua ja komentaa kun siihen on aihetta. ;) On jopa nähty päivä jolloin Hanna yökyläilyn lomassa ilmoitti imuroineensa mun asunnon sillä välin kun olin töissä. Eikös se kerro jo jotain? :D Hanna myös piiskaa mua salilla ja nostaa maasta 100kg. Vau. Se on vaan kone.

Palataan  varsinaisten postauksien merkeissä!

Iina


Moikka, olen Hanna, toinen blogin kirjoittajista. Asustelen Espoossa, jonne muutin noin kaksi vuotta sitten. Tämän kahden vuoden aikana olen oppinut rakastamaan Espoota, vaikka elämä pyöriikin suurimmaksi osaksi Helsingissä työn ja vapaa-ajan merkeissä. :) Jos en ole töissä, minut löytää useammin salilta tai ihan vaan istumasta jostakin kahvilasta herkuttelemasta ystävän kanssa. Tulen varmasti kirjoittamaan treenamisesta, sillä liikunnasta ja varsinkin salista on tullut minulle tässä muutaman vuoden aikana paikka, jossa rentoudun ja saan ajatukset pois kaikesta muusta. Mutta elämääni kuuluu myös paljon muuta, josta sitten lisää myöhemmin. ;)



Iina on minulle kuin pikkusisko, joka on koska tahansa tervetullut lainaamaan tavaroitani, vaatteitani, ihan mitä tahansa. ;) Iinalle voin kertoa kaiken ja kysyä neuvoa, jos jokin minua askarruttaa; ujostella ei tarvitse ja kellonajalla ei ole väliä. En ole koskaan tavannut yhtä lämmintä, välitöntä ja empaattista ihmistä, joka on yhtä crazy luonteeltaan kuin minäkin, ja joka oikeasti uskaltaa sanoa minulle asiat suoraan: "Hanna nyt käyttäydyt ihan hölmösti! Kerää itsesi!" ;) Kaikkein eniten Iinassa ihailen sitä valtavaa rohkeutta elää tätä elämää. Vaikka hevosen selästä on pudottu, sinne on aina noustu uudelleen. Vaikka elämä on lyönyt muutaman kerran todella lujaa, Iina on aina noussut ja lyönyt vielä lujempaa takaisin. Ei tietoakaan katkeruudesta. <3 Joskus vaan "Unexpected friendships are the best ones." ;)

<3 Hanna